Olin tänään Kartanonkoskella kävelemässä ja tapaamassa kadulla liikkuvia. Hiljaista oli illalla viiden ja kuuden välillä. POINT - Pakkalan oppimis- ja informaatiotalon viereiselle jalkakäytävällä tapasin koiran ulkoiluttajia, jotka olisvat tyytyväisiä uusia vantaalaisia. Asuinalueella on hyvät ulkoilumahdollisuudet koirille, he totesivat.
Perhe sylivauvan kanssa oli tulossa vierailulle ystäviensä luokse. Alue on heidän mielestään hauska ja iloisen värinen.
Äiti, jolla oli pieni lapsukainen nukkumassa vaunussa, kaipasi pientä kauppaa alueelle. Jumbo on aika lähellä, mutta ei sieltä sunnuntaisin maitoa saa. Äidin seurana ollut rouva ei asunut alueella, mutta piti aluetta myös viehättävän näköisenä. Katselimme yhdessä mukanani olevia valokuvia. Ne on otettu alueelta ennen kuin yksikään talo oli rakennettu. Aukeaa peltoa taustalla punatiilinen Veromäen koulu Ylästöntien toisella puolella.
Ohitseni meni pikakävelyllä nainen, joka huikkasi mennessään: "Bussille kiire!"
Muutama autoilijakin kulki pitkin Hagelstamintietä kohti Ylästöntietä. Hiljainen oli kylätie. Nimittäin sellaiselta urbaanilta kylätieltä Kartanonkosken kadut näyttivät.
Alue on minulle erittäin tuttu. Seurasin alueen rakentumista koulun rehtorina. Vuosina 2002 ja 2003 oppilaita ilmoittauti viikoittain. Välillä olo tuntui kuin olisi ollut kiinteistövälityksen sivupiste. Alueelle muuttoa pohtivilla oli monenlaisia kysymyksiä kouluoloista.
Suuntasin askeleeni POINTin tiloihin. Siellä oli alkamassa Tikkurilan Vasemmiston Juttutupa, jossa pidin puheenvuoron Pakkalan alueen kehityskaaresta vuosilta 1998 - 2008. Mutta siitä enemmän huomenna tällä samalla palstalla.
keskiviikko 8. lokakuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti