Onko meillä malttia sivistyä?

Kalevala on kansalliseepoksemme ja osa kansakunnan syntyyn käytettyä polttoainetta. Sitä on käytetty kansallisen identiteetin rakentamisessa menestyksellisesti. Mutta mitä on suomalainen identiteetti?

Identiteetti on Stuart Hallin määritelmän mukaan alusta pitäen keksintöä, rakennettua kuvaa ihmisille kansakunnan luomiseksi. Kansakunta tarvitsee oman yhteisen historian, yhteisiä kokemuksia. Kansakunnille on määritelty rajoja aina. Mikä asia nousee määrittelyssä tärkeimmäksi? Maantiede ja kartta, kulttuuri, kieli, raha, lippu ...

Tänään on hyvä kysyä, missä ovat suomalaisen kulttuurin rajat? Historian kuluessa ne ovat muuntuneet ja omaksuneet vaikutteita joka suunnasta. Nykyään median välityksellä meille on rantautunut monenlainen kulttuurien kirjo. Pop-musiikista, urheilulajeihin, kieliin, tapoihin, elämäntyyleihin, kirjallisuuteen, pukeutumiseen, markkinoistumiseen. Yritämme kääntää niitä oman kulttuurimme osaksi kukin omalla tavallaan.

Toisen kulttuurin tulo naapuriin asumaan on ollut keskustelun aiheena erityisesti perussuomalaisten vaalivoiton jälkeen. Keskustelussa on noussut esille myös ruotsinkielisten asema osana suomalaista kulttuuria. Siinäkin näyttää olevan joidenkin ajatuksissa paluu 1920 -luvulle. Toiseuden määrittely 1920-luvulla johti ääri-ilmiöihin. Eduskunnasta pidätettiin lähes kokonainen eduskuntaryhmä ja ruotsinkielisiä syrjittiin avoimesti. 1930 -luku nosti pintaan kansakunnan sisäisen toiseuden voimakkaan määrittämisen, maailmankatsomuksellisen kiihtyvän syrjinnän.

Pitääkö meidän kokea tuo kaikki uudelleen? Osaammeko kohdata tänä päivänä osana jatkuvasti muuttuvaa suomalaista kulttuuria kaikki sen moninaiset säikeet? Osaammeko uudistaa suomalaista kulttuuria entistä vahvemmaksi kaikkien kanssa, jotka asuvat naapureissamme, kaikkien kanssa joiden ihon väri ei ole sama kuin oma, kaikkien kanssa joiden poliittinen mielipide on erilainen kuin oma, kaikkien joiden elämäntavat ovat erilaiset kuin omat?

Kulttuuri on sivistyksen jalostunut muoto. Onko meillä malttia sivistyä?

Maanantaina valtuustossa; ennakkotietoja tässä, kommentoi

Tässä ennakkotietoa maanantain kokouksen asioista.

Voit antaa palautetta suoraan blogiini. Kokous alkaa maanantaina klo 18. Valtuustoryhmien puheenjohtajat käsittelevät asioita maanantaina klo 16.

Kehä III

Kehätien parantaminen on välttämättömyys. Valtio vaati Vantaan kaupungilta kynnysrahan hankkeen toteuttamiseen: 50 miljoonaa euroa, takaisinmaksu tapahtuu 2013 mennessä. Tänä vuonna se tietää Vantaan rahoista 4 miljoonan euron sijoittamista hankkeeseen.

Tikkurilan Silkin kaava

Silkin alueesta on mahdollista tulla upea Kulttuuri-Vantaan keskus. Rakentamisessa riittää haastetta, koska aikanaan teollisuuskäytössä olleesta rakennuksesta on

Rakentaminen tulee olemaan kallista, mutta vuokrataso tullee nousemaan rakennuskustannusten vuoksi runsaasti. Toivottavasti kuitenkin Teatteri Vantaa voi jatkaa siellä.

Vasemmistoliitto äänesti vuosisadan alussa Tikkurilan silkin kaavasta, koska Tikkurilantien puoleiselle osalle oli suunniteltu kerroksen korottamista. Nyt esittelyssä oleva kaava on näiltä osin tullut Vasemmistoliiton linjoille.

Pakkala 3 C
- 20 000 neliömetriä asumista tulossa
- Krakanojan suojeleminen tärkeää
- asumista tulossa niin paljon, että koulutilaa ja päiväkoteja tarvitaan pikaisesti lisää

Malminiitty

VVO:n ensimmäinen rakennuskohde 40 vuotta sitten. Alueen kaava mahdollistaa asumisen tiivistämisestä ja täydentämisestä.

Alueelle tulee 360 uutta asuntoa, yhdeksän uutta kerrostaloa Ensin rakennetaan uusia taloja, jonne peruskorjattavista taloista voi muuttaa jo vuonna 2010 - 2011. Alue peruskorjataan kokonaan vuoteen 2016 mennessä.

Vantaan päivähoito pääkaupunkiseudun parasta

Varhaiskasvatuksen johtaja Sole Askola-Vehviläinen esitteli Vantaan kaupunginvaltuuston informaatiokokouksessa hetki sitten FCG:n laatiman pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon laatukyselyn tuloksia.

Muutamia huomioita:

Tulosten esittelyssä tuli esille monien mittarien avulla, että vantaalaiset vanhemmat ovat tyytyväisempiä päivähoitoon kuin naapurikunnissa.

Vanhemmat pitävät tärkeänä sitä, että heillä on päivittäinen mahdollisuus tavata ja keskustella henkilökunnan kanssa.

70 %:ia lapsista, joilla on oikeus päivähoitoon, osallistuu tällä hetkellä varhaiskasvatuspalveluihin. Normaalioloissa määrä on n. 60%. Henkilöstöä tarvitaan enemmän. Se on osittain vaikuttanut henkilökunnan saatavuuteen.

Miten Vantaa vastaa henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden haasteeseen;
- uusi toimintamalli kehittelyssä henkilöstökeskuksen kanssa

Vanhempien huolet ryhmäkoosta:
- ryhmäkoko ei ole toiminnassa todellinen, koska on kehitetty joustavia toimintamalleja
- näiden toimintamallien kehittämistä jatketaan edelleen

Tiivistetysti:

Vantaan päivähoito saa huoltajilta parhaimmat arvosanat päivähoidon laadusta.
Vantaa käyttää vähemmän rahaa päivähoitoon.
Henkilökunnan ammattitaito ja sitoutuneisuus on Vantaalla hienoa!

Kielellinen kasvatus painopistealueena tällä hetkellä.

Tässä eurot lasta kohden:
9148 Hki
9519 Espoo
8553 Vantaa

Peijaksen jonotusajoista kiistaa

Vantaan Sanomissa on tänään julkaistu juttu, jossa Vantaan Vasemmistonuorten puheenjohtaja Anniina Heikkinen kertoo, että hän joutui Peijaksessa käydessään odottamaan yli puolitoista tuntia ennen kuin pääsi ensimmäiselle luukulle.

Vantaan terveyspalvelujen johtaja Kirsi Savolainen myöntää, että odotusaikojen pituus mitataan lääkärin puheille pääsyn mukaan. Sitä aikaa, joka kuluu ilmoittautumiseen jonottamiseen kaupunki ei hänen mukaansa pysty kontrolloimaan.

Keskustelu tästä asiasta on todella merkityksellistä. Yksityistämistä on mainostettu halvemmalla hinnalla ja sakkomaksuilla, mikäli jonot ylittävät säädetynrajan. MedOne väittää tavoiteaikojen toteutuneen, ja MedOnen terveyspalvelujen johtaja kehuu lääkärille pääsyn nopeutuneen ulkoistamisen ansiosta.

Mikä on todellinen tilanne?

Vantaan Sanomat on käynnistänyt asiasta keskustelun. Lehden netissä olevalla PUHEENAIHE palstalla kysytään: Kuinka kauan olet jonottanut sairaanhoitajan tai lääkärin puheille Peijaksen terveyskeskuspäivystyksessä?

Yksi tapa saada asiasta selvyyttä: Kirjoita jonotusaikasi Vantaan Sanomien palstalle!

Seutuvaltuustoa kohti

Demarit ovat esittäneet 14 kunnan seutuvaltuuston perustamista! Siitä kertoi Hesarin verkkouutiset tänään. Kokoomuslaiset tyrmäsivät asian välittömästi samalla palstalla.



Valtuustoryhmämme mielestä toimivassa demokratiassa sama taho päättää palveluista, järjestää ne ja kerää niihin rahoituksen verotuksella. Yli miljoonan ihmisen pääkaupunkiseudulla tämä onnistuu kaksiportaisella päätöksentekojärjestelmällä, jossa seutukunnallisista palveluista kuten liikenteestä ja infrastruktuurista päätetään koko alueen valtuustossa ja lähipalveluista kaupunginosavaltuustoissa.



Suomalainen demokraattinen ja avoin hallintokulttuuri ei ulotu ylikunnalliseen sopimiseen ja päätöksentekoon. Usein päätökset tehdään pienessä porukassa muutaman suurimman puolueen edustajien kesken. Valta keskittyy harvoille johtaville poliitikoille kuntalaisten äänestämien valtuustojen sijasta.Nyt kaupunkien välinen yhteistyö ja linjojen sopiminen hoidetaan vapaaehtoisessa yhteistyössä. Vapaaehtoisen yhteistyön elimet eivät ole valittu vaalien tuloksen perusteella!

Virkkunen jättää päätäntävallan kunnille

OPETTAJAeLEHTI 23.1.2009

Virkkunen ei halua säätää ryhmäkoosta lailla tai asetuksella vaan pitää hyvänä sitä, että kunnalla on jatkossakin mahdollisuus päättää asiasta. Hän muistuttaa, että ryhmäkokojen pienentämiseen on tälle vuodelle 16 miljoonan euron valtionosuus. Kunnissa rahat on ohjattava nimenomaan tähän tarkoitukseen, vaikkeivät ne korvamerkittyjä varoja olekaan.

Virkkunen haluaa oppilasryhmien koosta suosituksen

EDUSKUNTA KYSELYTUNTI 5.2.09

Täysistunnon pöytäkirja PTK 3/2009 vp

Opetusministeri Henna Virkkunen: Arvoisa puhemies! Suomeen ollaan nyt todellakin ensimmäistä kertaa laatimassa perusopetuksen laatukriteerejä, ja tuo työryhmä jätti väliraporttinsa eilen. Varsinainen raportti on tarkoitus saada valmiiksi vappuun mennessä. Nyt tuotiin luonnoksenomaisesti esille tähän mennessä tuotuja ehdotuksia, ja niitä on nyt mahdollisuus kommentoida. Itse katson, että suosituksiin tulisi ottaa mukaan myös ryhmäkoot. Niistä olisi hyvä saada suositukset, koska ne ovat selvästi laatuun vaikuttavia tekijöitä. Se, kuinka paljon yksittäisellä opettajalla on aikaa oppilaille, on ilman muuta opetuksen laatuun vaikuttava tekijä, samoin kuin muun muassa se, kuinka hyvin opettajilla on mahdollisuus osallistua täydennyskoulutukseen, kuinka erityisopetuksen tarpeet on huomioitu koulussa. Tämäntyyppiset kysymykset ovat juuri laatuun vaikuttavia tekijöitä, mutta niitä saattaa olla muitakin. Sen vuoksi tämä väliraportti on nyt julkisesti nähtävillä, ja toivomme siitä kommentteja, myös erilaisia tutkijoiden näkemyksiä, mitkä ovat todella ne laatuun vaikuttavat tekijät, jotta osaamme asettaa kriteerit oikein.

Kuntaliitto vaatii

Kuntaliitto on julkaissut kuntatalouden pelastusohjelman

Joitain poimintoja;

* sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosentin korotettava jo tänä vuonna niin, että toimintaan saadaan lisärahoitusta vähintään 100 miljoonaa euroa.

* ensi vuoden alusta lukien korotettava kuntien valtionosuuksia vähintään 250 miljoonalla eurolla.

* kuntien yhteisövero-osuuden nostaminen tänä vuonna noin 10 prosenttiyksiköllä toisi kuntatalouteen noin 450 miljoonaa euroa.

* jäteveron koko tuotto kunnille
* yksityisten ja teollisuuden kaatopaikat jäteveron piiriin.
* osa liikenteen veroista kunnille

* osa luonnollisten henkilöiden pääomatulojen verokertymästä kunnille.

* lisää elvytystoimia muiden muassa koulujen ja sosiaalialan rakennusten peruskorjaamiseen.

* Myös asuntotuotantoon panostamalla ylläpidetään työllisyyttä.
* Kunnille myönnettävän infra-avustuksen tasoa ja käyttöalaa tulee kasvattaa.

* normeja ja mitoituksia tarkasteltava kuntien ja valtion yhteistyönä.

* velvoitteiden ja resurssien välistä jännitettä tulisi purkaa erillisellä tuottavuuden esteet –projektilla.

Luokkakoko vai opetusryhmäkoko?

Perusopetuksen ryhmäkokoja tarkasteltaessa on tärkeää erotella käsitteet luokkakoko ja opetusryhmäkoko.

Luokkakoko kuvaa kansainvälisen määritelmän mukaan luokan oppilasmäärää.

Tällöin ei huomioida opetusta, jossa oppilaat on jaettu erilaisiin opetusryhmiin eri aineisssa (esim. kielet), myöskään esiopetus- ja erityisopetusryhmät eivät ole mukana tässä kansainvälisessä määritelmässä.

Opetusministeriö tiedote 8.12.2008

Opetusryhmien pienentäminen / eduskunnan päätös

Eduskunta on hyväksynyt lain, jonka perusteella opetusryhmien pienentämiseen osoitettavaa valtionosuutta ei lasketa mukaan kunnan normaaliin valtionosuuteen.


Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2008

Laki

opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 9 ja 17 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (635/1998) 9 §:n 3 momenttiin, sellaisena kuin se on laissa 1071/2005, uusi 1 a kohta ja 17 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1389/2001 ja 1140/2003 sekä mainitussa laissa 1071/2005, uusi 9 momentti, jolloin nykyinen 9 momentti siirtyy 10 momentiksi, seuraavasti:

9 §
Kunnan rahoitusosuus opetustoimen ja kirjaston käyttökustannuksiin
________________________________________

Kunnan rahoitusosuutta laskettaessa ei oteta huomioon:

1 a) sitä euromäärää, jolla perusopetuksen yksikköhintaa korotetaan perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseksi vuonna 2009;

_________________________________________
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

Mistä sopimuksesta Mäkinen pitää kiinni, osa 1

"Tehostamistoimenpiteet ja mahdolliset menoleikkaukset pyritään kohdentamaan ensisijaisesti toimintamenoihin niin, ettei peruspalveluihin jouduta puuttumaan. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen korosti iltakoulussa, että kh:n tulee nykytilanteessa osoittaa ottavansa tosissaan taloustilanteen haasteet vastaan samalla kun se pitää sopimuksista kiinni."

Mistä sopimuksista kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen (kok) ilmoittaa pitävänsä kiinni?

Miten tähän suhteutuu se, että peruskouluissa on sovittu elokuussa oppilaiden opetusryhmien koot, jakotuntien määrät, opettajien opetustuntien määrät? Ne ovat olleet osana koulun johtokuntien hyväksymää lukuvuosisuunnitelmaa!

Nyt kesken kaiken jakotunteja on vähennetty, opettajien opetustuntien määrää on vähennetty, jne. Kouluvuodelle hyväksyttyä lukpvuosisuunnitelmaa on muutettu!

Se on tarkoittanut sitä, että oppilaan kanssa oppitunneilla on enemmän muita oppilaita. Se on tarkoittanut sitä, että opettajien palkkaa on vähennetty. Näin ainakin kaksi sopimusta on jo muutettu!

Säästökuuria luvassa

Virallinen lehdistötiedote 9.2.2009 / Vantaan kaupunki

Vantaan kaupunginhallitus sai iltakoulussaan virkamiesjohdon tilannekatsauksen kaupungin taloustilanteesta ja sen edellyttämistä toimenpiteistä

Tänään ensimmäistä kertaa kokoontuva uusi kaupunginhallitus aloitti toimikautensa iltakoululla, jonka pääteemoina olivat yleisen taloustilanteen vaikutukset Vantaan kaupungin verotulojen kehitykseen ja sen edellyttämät toimenpiteet.

Yleisen taloustilanteen heikkenemisen seurauksena myös Vantaan verotulot alenevat vuonna 2009. Verotulot saattavat jäädä kaupunginjohtaja Juhani Paajasen mukaan vuonna 2009 noin 40 miljoonaa euroa alemmiksi suhteessa vahvistettuun tulo- ja menoarvioon. Työttömyysluvut ovat lähteneet nousuun myös Vantaalla vaikkei tilanne olekaan vielä erityisen hankala. Tämä johtuu muun muassa siitä, että Vantaan elinkeinorakenne (palvelupainotus) reagoi talouden taantumaan teollisuuspaikkakuntia hitaammin. Rahoitusjohtaja Pirjo van Nuesin mukaan rahoituspuolen haasteena on erityisesti lainaa myöntävien tahojen lukumäärän supistuminen ja lainamarginaalien nousu. Kuntarahoituksen rooli on alkanut korostua muiden lainanantajien rinnalla.

Tämänhetkisen tilanteen osalta Paajanen noteerasi positiivisena valtioneuvoston päätöksen, jonka perusteella kuntatyönantajakin vapautetaan kela-maksusta. Tämä merkitsee noin 4,9 miljoonan euron summaa vuonna 2009 ja 6,5 miljoonaa euroa vuonna 2010.

Vantaan kaupungin on vallitsevassa tilanteessa ryhdyttävä toimenpiteisiin taloutensa vahvistamiseksi. Virkamiesvalmistelun pohjana on vuoden 2009 käyttömenojen karsiminen yhteensä noin 2% toimialojen yhteisellä ponnistuksella. Valmistelu tapahtuu vuorovaikutuksessa kaupunginhallituksen kanssa. Tällä tähdätään siihen, että kaupunginhallitus kykenee päättämään tarvittavista menoleikkauksista yksityiskohtineen maaliskuussa. Päätettävästä kokonaisuudesta käytetään nimeä Vantaan Talousohjelma 2009 ja se muodostuu kolmesta osasta:

1. Talouden tulostavoite
2. Strategiset linjaukset
3. Toimenpiteet toimialoittain

Tehostamistoimenpiteet ja mahdolliset menoleikkaukset pyritään kohdentamaan ensisijaisesti toimintamenoihin niin, ettei peruspalveluihin jouduta puuttumaan. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen korosti iltakoulussa, että kh:n tulee nykytilanteessa osoittaa ottavansa tosissaan taloustilanteen haasteet vastaan samalla kun se pitää sopimuksista kiinni. Kaupunginhallitus osallistuu Talousohjelman laatimiseen myös työkokouksella maaliskuun alussa.

Talousohjelma on yhtenä pääteemana kaupunginvaltuuston seminaarissa toukokuun alussa.

Vuoden 2010 osalta taloustilanne otetaan huomioon myöhemmin keväällä alkavassa kehysvalmistelussa.

Lisätietoja: kaupunginjohtaja Juhani Paajanen, puh. 0400 501924


Antti Kuusela
Viestintäjohtaja
Vantaan kaupunki
Asematie 7, 01300 Vantaa
+358 40 7696538, +358 9 83922157
www.vantaa.fi

Perusopetuksen puolesta

Perusopetuksen puolesta adressi

Vantaan Vasemmistoliitto uudisti ilmeensä.