Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta käsitteli tiistaina 25.11. yhteistyösopimuksen jatkoa.
Sopimuksessa on hiertänyt jo tähän asti demokratian puute! Nyt tilanne on menossa entistä ikävämpään suuntaan.
Sopimuksessa esitetään Helsingin,Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yhteistyön linjoja vetämään koordinaatioryhmää. Siihen kuuluisi 11 jäsentä. Jäsenten valinnassa ei huomioitaisi vaalien tulosta.
Esitin pääkaupunkiseudun neuvottelukunnassa, että tulevan koordinaatioryhmän valinnassa käytettäisiin suhteellisuutta. Voitaisiin laskea yhteen kaikkien neljän kunnan osalta kunkin puolueen äänet ja jakaa paikat samalla tavalla kuin valtuustoja valittaessa!
Se ei kelvannut, kannatusta ei löytynyt. Päinvastoin Helsingin vihreä Krohn rohkeni ilmoittaa, että jokaisesta kunnasta on oltava kolmen suurimman puolueen edustaja. Siinäpä hän tuli jakaneeksi yhdeksän paikkaa koordinaatioryhmästä. Loput kaksi jäisivät sitten jaettavaksi ja jakajina olisivat rkp, perussuomalaiset, kristillisdemokraatit, keskusta, vasemmistoliitto, jne!
Tiedän, että Helsingin vihreissä on monenlaista näkökulmaa maailman ja Helsinginkin asioihin! Mutta harvoin olen heidän suustaan kuullut näin selkeää valtapoliittista vaalien tuloksen sivuuttavaa kielenkäyttöä! Se kuulosti aivan samalta kuin menneinä vuosina demareilta ja kokkareilta, valta sokaisee ja aiheuttaa lievää vaikeampaa demokratian periaatteiden unohtamista.
lauantai 29. marraskuuta 2008
sunnuntai 23. marraskuuta 2008
Virallisesti ehdokas kesän 2009 eurovaaleissa
Yksi askel otettu euromatkalla! Tänään hiukan ennen klo 11 vasemmistoliiton puoluevaltuusto asetti 12 ehdokasta ensi kesän eurovaaleihin. Lyhyet puheet ja kukitukset sekä onnen toivotukset. Ehdokkaiden kanssa ehdimme hiukan jutellla aikana.
Seuraava vaihe käynnistyy nyt!
Tukiryhmä on avannut keskustelufoorumin osoitteessa http://eero.palstani.com/
Nettisivuillani on Euroopan Parlamentin vaaleihin liittyvä palsta.
Sirnön Minnan kierrätti lopuksi Kyöstiä (Suokas), Saria (Virta) ja minua tutustumassa eduskuntatalon uuden puolen tiloihin. Minna kiinnitti aivan oikeutetusti huomiota miesmäiseen arkkitehtisuunnitteluun. Se ilmenee konkreettisesti avoimen tilan ikkunoita katsellessa. Kyllä siinä pöydän ääressä istuessa on kaiken kansan näytillä. Tai niin kuin Minna asian totesi, että alushousujen värikin näkyy ruokapöytään alimpaan kerrokseen yläkerrosten ikkunoista. Kaikissa ikkunoissa olikin sälekaihtimet estämässä näkyväisyyttä ja samalla muuttamassa aivan oikeutetusti arkkitehtien ajattelemaa avoimen tilan olemusta.
Seuraava vaihe käynnistyy nyt!
Tukiryhmä on avannut keskustelufoorumin osoitteessa http://eero.palstani.com/
Nettisivuillani on Euroopan Parlamentin vaaleihin liittyvä palsta.
Sirnön Minnan kierrätti lopuksi Kyöstiä (Suokas), Saria (Virta) ja minua tutustumassa eduskuntatalon uuden puolen tiloihin. Minna kiinnitti aivan oikeutetusti huomiota miesmäiseen arkkitehtisuunnitteluun. Se ilmenee konkreettisesti avoimen tilan ikkunoita katsellessa. Kyllä siinä pöydän ääressä istuessa on kaiken kansan näytillä. Tai niin kuin Minna asian totesi, että alushousujen värikin näkyy ruokapöytään alimpaan kerrokseen yläkerrosten ikkunoista. Kaikissa ikkunoissa olikin sälekaihtimet estämässä näkyväisyyttä ja samalla muuttamassa aivan oikeutetusti arkkitehtien ajattelemaa avoimen tilan olemusta.
Tunnisteet:
EU,
EU-ehdokas,
Eu-vaalit 2009,
tukiryhmä
torstai 20. marraskuuta 2008
Lasten oikeuksien päivänä
Kaikilla maailman lapsilla on oikeus inhimilliseen elämään!
Lapsipoliittinen näkökulma tarkoittaa sitä, että lapsia ja nuoria ja heidän asioitaan koskevan päätöksenteon ohjenuoraksi otetaan seuraavat periaatteet:
* lapsella on oikeus hoivaan ja turvaan,
* lapsella on oikeus osuuteen yhteiskunnan voimavaroista,
* lapsella on oikeus osallistua itseään koskevaan asioiden käsittelyyn ja päätöksentekoon.
Lapsinäkökulman toteuttaminen politiikassa edellyttää uutta ajattelua. Jokaisen päätöksen yhteydessä tulee kysyä: miten tämä päätös vaikuttaa lapsen elämään ja lapselle tärkeiden ihmisten elämään Tällä kysymyksellä voi aloittaa päätöksenteon lapsivaikutusten arvioinnin.
Sitoudun ajamaan ja kehittämään monipuolista lapsivaikutusten arviointia kaupungin päätöksenteossa niin luottamushenkilönä kuin virkamiehenä. Lisäksi haluan nostaa lapsivaikutustenvaikutusten arviointia valtakunnalliseen ja Euroopan Unionin päätöksentekoon.
Lapsipoliittinen näkökulma tarkoittaa sitä, että lapsia ja nuoria ja heidän asioitaan koskevan päätöksenteon ohjenuoraksi otetaan seuraavat periaatteet:
* lapsella on oikeus hoivaan ja turvaan,
* lapsella on oikeus osuuteen yhteiskunnan voimavaroista,
* lapsella on oikeus osallistua itseään koskevaan asioiden käsittelyyn ja päätöksentekoon.
Lapsinäkökulman toteuttaminen politiikassa edellyttää uutta ajattelua. Jokaisen päätöksen yhteydessä tulee kysyä: miten tämä päätös vaikuttaa lapsen elämään ja lapselle tärkeiden ihmisten elämään Tällä kysymyksellä voi aloittaa päätöksenteon lapsivaikutusten arvioinnin.
Sitoudun ajamaan ja kehittämään monipuolista lapsivaikutusten arviointia kaupungin päätöksenteossa niin luottamushenkilönä kuin virkamiehenä. Lisäksi haluan nostaa lapsivaikutustenvaikutusten arviointia valtakunnalliseen ja Euroopan Unionin päätöksentekoon.
torstai 13. marraskuuta 2008
Villa Pumpuli jälleen
Vantaan kaupunginhallitus käsittelee maanantaina asiaa, joka nousi esille nuorten talonvaltauksessa lokakuussa. Kirjoitin blogiini talonvaltaukseen liittyneistä tapahtumista.
Talonvaltaukseen liittyvissä neuvotteluissa tuli ilmi, että Villa Pumpulissa oli ollut vesivahinko. Vesivahingon perusteella ei ollut varmuutta rakennuksen turvallisuudesta. Samalla vesivahingin syntyhistoria jäi pohdituttamaan niin minua kuin naapureita ja talon valtaajia.
Kaupunki jätti Villa Pumpulin tyhjäksi. Talo oli vartioimatta tyhjillään. Maanantain kaupunginhallituksen esityslistasta ilmenee, että kaupunki aiheutti toimillaan vesivahingon. Nyt tästä tapahtumaketjusta on tulossa lähes 20 000 euron lasku!
Vasemmistoliiton ryhmä on esittänyt yhden nuorisotyöntekijän palkkaamista elokuun alusta alkaen! Tuolla rahalla sen olisi voinut tehdä!?
On entistä aiheellisempaa kysyä, miten kaupunki huolehtii tyhjillään olevista kiinteistöistä? Eikö niille todellakaan löydy muuta käyttöä kuin tyhjillään seisottaminen?
Laitan toiseen juttuuni kaupunginhallituksen esityslistalta ko. asian kaikkien ihmeteltäväksi!
Talonvaltaukseen liittyvissä neuvotteluissa tuli ilmi, että Villa Pumpulissa oli ollut vesivahinko. Vesivahingon perusteella ei ollut varmuutta rakennuksen turvallisuudesta. Samalla vesivahingin syntyhistoria jäi pohdituttamaan niin minua kuin naapureita ja talon valtaajia.
Kaupunki jätti Villa Pumpulin tyhjäksi. Talo oli vartioimatta tyhjillään. Maanantain kaupunginhallituksen esityslistasta ilmenee, että kaupunki aiheutti toimillaan vesivahingon. Nyt tästä tapahtumaketjusta on tulossa lähes 20 000 euron lasku!
Vasemmistoliiton ryhmä on esittänyt yhden nuorisotyöntekijän palkkaamista elokuun alusta alkaen! Tuolla rahalla sen olisi voinut tehdä!?
On entistä aiheellisempaa kysyä, miten kaupunki huolehtii tyhjillään olevista kiinteistöistä? Eikö niille todellakaan löydy muuta käyttöä kuin tyhjillään seisottaminen?
Laitan toiseen juttuuni kaupunginhallituksen esityslistalta ko. asian kaikkien ihmeteltäväksi!
Kaupungin aiheuttama vesivahinko
Vesivahingon korvaaminen vahinkorahastosta
Martti Lipponen/Kirsi Wickström/Mika Savolainen/TN
Sponda Kiinteistöt Oy on 15.9.2008 toimittanut kaupungille korvausvaatimuksen
koskien aiheettomia vesimaksuja ajalta 31.12.2002-4.4.2007.
Yhtiö vaatii, että kaupunki korvaa sille kaupungin omistaman kiinteistön vesimittarin jäätymisestä ja halkeamisesta aiheutuneet vesimaksut, yhteensä 18 705,51euroa.
Vantaan Vesi ilmoittaa lausunnossaan, että sillä on liittymissopimus Kapiteeli Oyj:n nyk. Sponda Kiinteistöt Oy) kanssa. Sopimuksen edellyttämä vesimittari sijaitsi Urheilutie 10:n piha-alueella. Mittarin kautta johdettiin talousvettä mainitulla kiinteistöllä olleeseen, sittemmin purettuun rivitaloon, Urheilutie 9:ssä sijaitsevaan kaupungin kiinteistöön ja pariin muuhun kauempana sijaitsevaan Spondan omistamaan kiinteistöön.
Kaupungin omistaman kiinteistön vesi mitattiin Spondan omistamaan johtoon kytketyn
vesimittarin kautta ns. alamittauksella. Vantaan Vesi laskutti Kapiteeli Oyj:tä päämittarin mukaan, jossa oli mukana myös kaupungin omistaman kiinteistön käyttämä talousvesi. Vantaan vesi laskutti Kapiteeli Oyj:ltä tasauslaskulla 18 705,51 euroa.
Myöhemmin selvisi, että kaupungin kiinteistössä oli ollut vesivahinko ja mittari oli vaurioitunut niin pahoin, ettei siitä saanut kulutuslukemaa eikä muutenkaan saatu selville vaurion ajankohtaa.
Tyhjilleen jätetystä kiinteistöstä oli lämmitys kytketty pois päältä, mutta vettä ei oltu pyydetty sulkemaan, jolloin vesimittari (alamittari) oli jäätynyt.
Vantaan Veden käsityksen mukaan tasauslasku aiheutui kaupungin kiinteistössä tapahtuneesta vesivahingosta ja kuuluu siten kaupungin korvattavaksi.
Vahinkorahaston asiamiehellä on oikeus päättää korvauksen suorittamisesta silloin, kun korvaus perustuu selvään ja riidattomaan korvausperusteeseen, eikä vaadittu korvaus ylitä kaupunginhallituksen16.12.2002 § 21 vahvistamaa enimmäismäärää, joka on 10 000 euroa.
Asiaa valmistellut lakimies toteaa, että Vantaan Vesi on laskuttanut Kapiteeli Oyj:ltä/Sponda Kiinteistöt Oy:ltä mittarilukemaan perustuen tasauslaskuna 18 705,51 euroa, jonka laskun Sponda Kiinteistöt Oy on maksanut.
Sittemmin on käynyt ilmi, että mainittu tasauslasku on aiheutunut kaupungin kiinteistön vesivahingosta, joten tasauslasku kuuluu kaupungin maksettavaksi.
Saatujen selvitysten perusteella vahinkorahaston asiamies esittää, että kaupunginhallitus päättäisi oikeuttaa vahinkorahaston suorittamaan vaaditun 18 705,51euron vahingonkorvauksen vuoden 2008 talousarvioon varatuista määrärahoista.
Kaupunginhallitus 17.11.2008
Apulaiskaupunginjohtajan esitys:
Päätetään korvata vahinkorahastosta Sponda Kiinteistöt Oy:lle yhtiöltä aiheettomasti peritty 18 705,51 euron suuruinen veden tasauslasku.
Täytäntöönpano:
vahinkorahaston asiamies
(valmistelija lakimies Kirsi Wickström, puh. 839 22337)
Martti Lipponen/Kirsi Wickström/Mika Savolainen/TN
Sponda Kiinteistöt Oy on 15.9.2008 toimittanut kaupungille korvausvaatimuksen
koskien aiheettomia vesimaksuja ajalta 31.12.2002-4.4.2007.
Yhtiö vaatii, että kaupunki korvaa sille kaupungin omistaman kiinteistön vesimittarin jäätymisestä ja halkeamisesta aiheutuneet vesimaksut, yhteensä 18 705,51euroa.
Vantaan Vesi ilmoittaa lausunnossaan, että sillä on liittymissopimus Kapiteeli Oyj:n nyk. Sponda Kiinteistöt Oy) kanssa. Sopimuksen edellyttämä vesimittari sijaitsi Urheilutie 10:n piha-alueella. Mittarin kautta johdettiin talousvettä mainitulla kiinteistöllä olleeseen, sittemmin purettuun rivitaloon, Urheilutie 9:ssä sijaitsevaan kaupungin kiinteistöön ja pariin muuhun kauempana sijaitsevaan Spondan omistamaan kiinteistöön.
Kaupungin omistaman kiinteistön vesi mitattiin Spondan omistamaan johtoon kytketyn
vesimittarin kautta ns. alamittauksella. Vantaan Vesi laskutti Kapiteeli Oyj:tä päämittarin mukaan, jossa oli mukana myös kaupungin omistaman kiinteistön käyttämä talousvesi. Vantaan vesi laskutti Kapiteeli Oyj:ltä tasauslaskulla 18 705,51 euroa.
Myöhemmin selvisi, että kaupungin kiinteistössä oli ollut vesivahinko ja mittari oli vaurioitunut niin pahoin, ettei siitä saanut kulutuslukemaa eikä muutenkaan saatu selville vaurion ajankohtaa.
Tyhjilleen jätetystä kiinteistöstä oli lämmitys kytketty pois päältä, mutta vettä ei oltu pyydetty sulkemaan, jolloin vesimittari (alamittari) oli jäätynyt.
Vantaan Veden käsityksen mukaan tasauslasku aiheutui kaupungin kiinteistössä tapahtuneesta vesivahingosta ja kuuluu siten kaupungin korvattavaksi.
Vahinkorahaston asiamiehellä on oikeus päättää korvauksen suorittamisesta silloin, kun korvaus perustuu selvään ja riidattomaan korvausperusteeseen, eikä vaadittu korvaus ylitä kaupunginhallituksen16.12.2002 § 21 vahvistamaa enimmäismäärää, joka on 10 000 euroa.
Asiaa valmistellut lakimies toteaa, että Vantaan Vesi on laskuttanut Kapiteeli Oyj:ltä/Sponda Kiinteistöt Oy:ltä mittarilukemaan perustuen tasauslaskuna 18 705,51 euroa, jonka laskun Sponda Kiinteistöt Oy on maksanut.
Sittemmin on käynyt ilmi, että mainittu tasauslasku on aiheutunut kaupungin kiinteistön vesivahingosta, joten tasauslasku kuuluu kaupungin maksettavaksi.
Saatujen selvitysten perusteella vahinkorahaston asiamies esittää, että kaupunginhallitus päättäisi oikeuttaa vahinkorahaston suorittamaan vaaditun 18 705,51euron vahingonkorvauksen vuoden 2008 talousarvioon varatuista määrärahoista.
Kaupunginhallitus 17.11.2008
Apulaiskaupunginjohtajan esitys:
Päätetään korvata vahinkorahastosta Sponda Kiinteistöt Oy:lle yhtiöltä aiheettomasti peritty 18 705,51 euron suuruinen veden tasauslasku.
Täytäntöönpano:
vahinkorahaston asiamies
(valmistelija lakimies Kirsi Wickström, puh. 839 22337)
Tunnisteet:
korvaukset,
rahan tuhlaus,
vahinkorahasto,
vesivahinko,
Villa Pumpuli
tiistai 11. marraskuuta 2008
Kuntatalouden kriisi
" Kuntataloudelle pulavuodet olivat erittäin raskaat. Kunnan kannalta ratkaisevaa oli verotulojen hiipuminen samaa tahtia, kun paineet sosiaalitoimen menojen kasvattamiseen lissääntyivät. Jonkin aikaa kunnan johdosta vastanneet yrittivät pyörittää taloutta velkarahalla, mutta lamkan pitkittyessä vekselikierre johti väistämättömään umpikujaan. Kunta joutui asukkaidensa kanssa samalle protestilistalle ja omaisuutta ulosmitattiin sekä pakkohuutokaupattiin. Lopulta kunta päätyi, toki monen muun samoissa ongelmissa oleliden kuntien kanssa, valtion valvontaan. Tiukkojen toimijen ja valtion suoranaisen avustuksen turvin kunnan talous saatiin käännettyä nousuun, jota helpotti uudelleen kasvuun kääntynyt kansantalous."
"Kunnan poliittiseen ilmapiiriin pulavuosilla oli huomattava vaikutus. Vuoden 1930 eduskuntavaaleista vuoden 1933 "pulavaaleihin" maalaisliiton kannatus romahti puoleen entisestä. Vastaavasti pulaliikkeen pohjalle syntynyt kansanpuolue sai peräti 41 prosenttia kuntalaisten äänistä."
Otteet ovat Antti Maijalan väitöskirjasta vuodelta 2005.
"Kunnan poliittiseen ilmapiiriin pulavuosilla oli huomattava vaikutus. Vuoden 1930 eduskuntavaaleista vuoden 1933 "pulavaaleihin" maalaisliiton kannatus romahti puoleen entisestä. Vastaavasti pulaliikkeen pohjalle syntynyt kansanpuolue sai peräti 41 prosenttia kuntalaisten äänistä."
Otteet ovat Antti Maijalan väitöskirjasta vuodelta 2005.
sunnuntai 9. marraskuuta 2008
ohjelma perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi
Olin lauantaina Uudenmaan Vasemmistoliiton piirikokouksessa Mäntsälässä. Ennen kokousasioiden käsittelyä Ruurik Holm alusti todella mielenkiintoisella tavalla vasemmiston tulevaisuuden näkökulmista. Hän haastoi keskusteluun mm. perustulosta. Sain häneltä mukaani tuoreen kirjan "Koulu ja valta". Lupasin perehtyä siihen ja kommentoidakin! Katsotaan mitä lukemisella irtoaa!
Piirikokous hyväksyi kannanoton, jossa vaaditaan:
"Turvakodit oltava lähellä."
Kannanotossa esitetään, että kuntien on laadittava ohjelma perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi. Ohjelma tulee liittää kiinteästi myös lakisääteiseen lastensuojelusuunnitelmaan. Ohjelman perusteella on vahvistettava kuntien henkilöstön osaamista ja turvattava riittävä henkilökunta. Ohjelmassa tulee painottaa perhe- ja lähisuhdeväkivallan varhain tunnistamista ja tukitoimien kohdennettua tarjoamista.
"Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on erittäin vaikea asia asianosaisille itselleen sekä lähellä oleville ammattilaisillekin. Ilmiö kärjistyy naisten kohtaamana väkivaltana tai väkivallan uhkana. Vuosittain joka viides nainen joutuu perhe- tai lähisuhdeväkivallan tai sen uhan kohteeksi, 17 naista on kuollut perhe- tai lähisuhdeväkivallan kohteeksi jouduttuaan. On huolehdittava, että esimerkiksi päiväkotien, koulujen ja terveyskeskusten henkilöstö ei jää yksin vaikeiden tilanteiden kanssa.
Uudenmaan Vasemmistoliitto vaatii, että uusmaalaiset kunnat kantavat vastuunsa ja tarjoavat asukkailleen kattavasti turvakotipalveluita. Tällä hetkellä Uudellamaalla on vain viisi turvakotia. Euroopan unioni suosittaa, että turvakotipaikkoja pitäisi olla yksi jokaista 10 000 asukasta kohti. Kansainvälisen selvityksen mukaan Suomi kuuluu Euroopan tasolla listan häntäpäähän yhdessä esimerkiksi Moldovan ja Romanian kanssa, kun tarkastellaan turvakotien määrää asukasmäärään nähden.
Porvoon kaupungin ylläpitämä turvakoti palvelee seitsemää Itä-Uudenmaan kuntaa. Satojen tuhansien asukkaiden kaupungeissa, Vantaalla ja Espoossa, kuntalaisia palvelevat Ensi- ja Turvakotiliiton turvakodit. Keski-Uudellamaalla ainoa turvakoti on Hyvinkäällä sijaitseva ensi- ja turvakoti Katlin. Länsi-Uudellamaalla ainoa varsinainen turvakoti on Folkhälsan Raseborgin ylläpitämä Villa Familia.
Koska varsinaisia turvakoteja on täysin riittämätön määrä, joutuvat kuntien sosiaalityöntekijät taiteilemaan apua kriisitilanteissa esimerkiksi lastensuojelun ja nuorisopalveluiden kautta. On päivänselvää, että kynnys lähteä kotoa väkivaltaa pakoon on tavattoman korkea, jos tietää, että lähin turvakoti on kymmenien kilometrien päässä. Tarkoituksena myös on, että turvakoti on tavoitettavissa jo silloin, kun kokee väkivallan uhkaa - ensimmäistä iskua ei tarvitse jäädä odottamaan."
Piirikokous hyväksyi kannanoton, jossa vaaditaan:
"Turvakodit oltava lähellä."
Kannanotossa esitetään, että kuntien on laadittava ohjelma perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi. Ohjelma tulee liittää kiinteästi myös lakisääteiseen lastensuojelusuunnitelmaan. Ohjelman perusteella on vahvistettava kuntien henkilöstön osaamista ja turvattava riittävä henkilökunta. Ohjelmassa tulee painottaa perhe- ja lähisuhdeväkivallan varhain tunnistamista ja tukitoimien kohdennettua tarjoamista.
"Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on erittäin vaikea asia asianosaisille itselleen sekä lähellä oleville ammattilaisillekin. Ilmiö kärjistyy naisten kohtaamana väkivaltana tai väkivallan uhkana. Vuosittain joka viides nainen joutuu perhe- tai lähisuhdeväkivallan tai sen uhan kohteeksi, 17 naista on kuollut perhe- tai lähisuhdeväkivallan kohteeksi jouduttuaan. On huolehdittava, että esimerkiksi päiväkotien, koulujen ja terveyskeskusten henkilöstö ei jää yksin vaikeiden tilanteiden kanssa.
Uudenmaan Vasemmistoliitto vaatii, että uusmaalaiset kunnat kantavat vastuunsa ja tarjoavat asukkailleen kattavasti turvakotipalveluita. Tällä hetkellä Uudellamaalla on vain viisi turvakotia. Euroopan unioni suosittaa, että turvakotipaikkoja pitäisi olla yksi jokaista 10 000 asukasta kohti. Kansainvälisen selvityksen mukaan Suomi kuuluu Euroopan tasolla listan häntäpäähän yhdessä esimerkiksi Moldovan ja Romanian kanssa, kun tarkastellaan turvakotien määrää asukasmäärään nähden.
Porvoon kaupungin ylläpitämä turvakoti palvelee seitsemää Itä-Uudenmaan kuntaa. Satojen tuhansien asukkaiden kaupungeissa, Vantaalla ja Espoossa, kuntalaisia palvelevat Ensi- ja Turvakotiliiton turvakodit. Keski-Uudellamaalla ainoa turvakoti on Hyvinkäällä sijaitseva ensi- ja turvakoti Katlin. Länsi-Uudellamaalla ainoa varsinainen turvakoti on Folkhälsan Raseborgin ylläpitämä Villa Familia.
Koska varsinaisia turvakoteja on täysin riittämätön määrä, joutuvat kuntien sosiaalityöntekijät taiteilemaan apua kriisitilanteissa esimerkiksi lastensuojelun ja nuorisopalveluiden kautta. On päivänselvää, että kynnys lähteä kotoa väkivaltaa pakoon on tavattoman korkea, jos tietää, että lähin turvakoti on kymmenien kilometrien päässä. Tarkoituksena myös on, että turvakoti on tavoitettavissa jo silloin, kun kokee väkivallan uhkaa - ensimmäistä iskua ei tarvitse jäädä odottamaan."
maanantai 3. marraskuuta 2008
Hakunilan uimahallia ei myydä
Vasemmistoliiton aktiivinen toimina neuvotteluissa johti siihen, että kaupunginjohtaja muutti esitystään. Nyt kaupunginvaltuustolle menevässä esityksessä Hakunilan uimahalli on siirretty takaisin kaupungin itse toteutettavien kohteiden joukkoon.
Kirjoitin asiasta vaalien alla! Tietty täytyy tätä pitää myös henkilökohtaisesti merkittävä saavutuksena, koska neuvotteluissa sain tehdä todella lujasti töitä sen eteen, että asiaperustelut toimivat!
Yhden valtuutetun merkitys voi olla uimisen arvoinen saavutus! Kiitos ryhmämme tiukalle työlle asiassa ja asukkaiden aktiivisuudelle!
Kirjoitin asiasta vaalien alla! Tietty täytyy tätä pitää myös henkilökohtaisesti merkittävä saavutuksena, koska neuvotteluissa sain tehdä todella lujasti töitä sen eteen, että asiaperustelut toimivat!
Yhden valtuutetun merkitys voi olla uimisen arvoinen saavutus! Kiitos ryhmämme tiukalle työlle asiassa ja asukkaiden aktiivisuudelle!
sunnuntai 2. marraskuuta 2008
Kuntavaalit Vantaan lopulliset tulokset
Suuret kiitokset kaikille äänestäjilleni! Työ inhimillisemmän Vantaan puolesta jatkuu!
Vantaan vaalitulokset
Kaupunginvaltuusto 2009 - 2012
Kaikkien ehdokkaiden äänimäärät
Vantaan vaalitulokset
Kaupunginvaltuusto 2009 - 2012
Kaikkien ehdokkaiden äänimäärät
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
varsinaiset valtuutetut
Jaakko Laakso
Kati Tyystjärvi
Eero Väätäinen
Jussi Saramo
Ilmari Heinonen
varavaltuutetut
Tuula Saastamoinen
Matti Holopainen
Mikko Mielonen
Katri Rantala
Mauri Pessi
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
