Bruggen kaupunki päätti laatia laajan toimintaohjelman, jonka eräänä toimintalinjana oli keskustelun ja yhteistyön käynnistäminen graffitimaalareiden ja viranomaisten kesken.
Projektissa sovittiin yhdeksi uudeksi toimintamalliksi julkiset graffittien maalausalueet ja –paikat.
Graffitit tunnustettiin kannustettavaksi taidemuodoksi.
Samalla laadittiin tiukat rajat graffitien, tagien ja ”seinäpiirrosten ja kirjoitusten” käyttöön ei-toivotuissa paikoissa. Viranomaiset ja ”katumaalarit” sopivat linjauksista mm. siitä, mitkä ovat ehdottoman kiellettyjä alueita ja mitkä luvallisia alueita, miten ”sana kulkee kadulla” uudesta toimintamallista, miten toimitaan ei-toivottujen ilmiöiden suhteen ja miten lailliset graffitit suojataan.
Tulokset ovat olleet hyvät!
Tammikuussa Vantaan Valtuusto antoi lausunnon Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirille Hämeenlinnanväylän (valtatie 3) parantamisen tiesuunnitelmasta välillä Kehä III-Keimola.
Käytin valtuustossa puheenvuoron, jossa esitin, että graffitit ovat myös taidemuoto. Esitin, että meluvallista osa varattaisiin Vantaan ensimmäiseksi julkiseksi graffittien maalauspaikaksi.
Seuraavassa valtuuston kokouksessa 2.3.2009 jätettiin
valtuusaloite. Se on keskustelun avaus uudenlaiselle positiiviselle graffitipolitiikalle Suomessa.
Vantaan Sanomat uutisoi graffiti -aloitteesta maaliskuun alussa
ensimmäisen kerran ja keskustelu avautui. Kirjoittajien mielipiteet jakautuivat puolesta ja vastaan. Osittain keskustelu on hyvinkin asiantuntevaa!
Vantaan Sanomat kertoi
3.4.2009, että koululaiset esittivät päättäjille Vaikuttaja-päivän paneelikeskustelussa luvallisia graffitipaikkoja.
–Vantaa on tunnettu betonilähiöistään. Harmaat betonipinnat voisivat muuttua taideteoksiksi, sanoi Sara Anttila Helsinge Skolanista.
Aloite on käsittelyssä. Ja keskustelu jatkuu! Vantaa voi halutessaan olla suunnannäyttäjä uudenlaiselle graffiti -politiikalle!
