Faktaa vai fiktiota; maahanmuuttajat ja armeija

Viimeinen lomaviikko alussa ja bloggaus alkaa hiljalleen ajankohtaisista teemoista.

Kuulin, että maahanmuuttajien ei tarvitse käydä armeijaa. Onkohan asia noin?


Asia on ajankohtainen juuri tänään, jolloin noin 14 000 alokasta aloittaa varmusmiestaipaleensa.

Tässä faktaa:

MAAHANMUUTTAJAT: USEIMMAT KÄYVÄT ARMEIJAN

Kaikki alle 29-vuotiaana Suomen kansalaisuuden saavat miehet ovat kutsuntavelvollisia.

Suomen kansalaisuuden saaminen kestää tavallisesti noin viisi vuotta.

Suurin osa maahanmuuttajista suorittaa armeijan.

Maahanmuuttajien asevelvollisuuden suorittamista ei tilastoida erikseen. Tilastoissa maahanmuuttajat kirjautuvat kansalaisuutensa mukaan suomalaisiksi.


Maahanmuuttajien määrä intissä kasvaa
Julkaistu 01.07.2009 10:56 (päivitetty 11:43)
MTV3 - Jussi Sippola

Palvelukseen astuu 13. heinäkuuta noin 14 000 varusmiestä, joiden joukossa on entistä enemmän myös maahanmuuttajia.

Eri kulttuurit ja uskonnot aiheuttavat puolustusvoimissa kosolti erikoisjärjestelyjä, kertoo komentajakapteeni Jyrki Kivelä Pääesikunnan henkilöstöosastolta.
- Muonituskeskukset valmistavat parhaimmillaan viidestä kuuteen erilaista ruoka-annosta eri kulttuurien ja allergioiden takia. Teemme sen, mitä vakaumukset edellyttävät, Kivelä sanoo.

Puolustusvoimat ei pidä tilastoa maahanmuuttajien määrästä armeijasta, mutta kiihtyvän kansainvälistymisen myötä maahanmuuttajien määrä intissä lisääntyy jatkuvasti. Komentajakapteeni vakuuttaa armeijan kuitenkin tottuneen eri kulttuurien tuomiin haasteisiin.
- Jo kutsunnoissa pyritään huomioimaan, että jos maahanmuuttajalla on kieliongelmia, hänet sijoitettaisiin sellaiseen joukko-osastoon, missä hän voi parhaiten palvella. Käytännössä se tarkoittaa Helsingin Santahaminan Kaartin Jääkärirykmenttiä.
- Muualla Suomessa ei kielillä paljon pelata.

Sotatantereelta tulleet voidaan vapauttaa

Suomen kansalaisuuden saatuaan maahanmuuttaja kuuluu asevelvollisuuden piiriin. Moni maahanmuuttaja tai pakolainen on kuitenkin joutunut kotimaassaan elämään levottomissa oloissa esimerkiksi sota-alueella, mikä on yleensä riittävä peruste vapautukseen armeijasta.
Esimerkiksi Somaliasta tai Jugoslaviasta tulleet on saatettu terveydellisten perusteiden nojalla vapauttaa. Nykyään se on harvinaisempaa, koska Suomessa on jo paljon toisenkin polven maahanmuuttajia.

Komentajakapteeni Kivelä kehuu armeijan käymistä hyväksi keinoksi kotouttaa maahanmuuttajat suomalaiseen kulttuuriin.
- He voivat siten osoittaa olevansa osa suomalaista yhteiskuntaa. Se on myös hyvää kielellistä valmennusta.
Rasismi on armeijassa Kivelän mukaan harvinaista ja siihen suhtaudutaan yhtä vakavasti kuin muihinkin asiattomuuksiin.