Tässä eväitä kansalaiskeskusteluun ja valtuutettuihin vaikuttamiseen.

Perusopetuksen talouslukuja kaupunginvaltuuston kirjasta katsottuna eli siis valtuuston päättämänä. Vähensin vuokrat pois.

Tilinpäätös 2007 98 079 000 euroa
Talousarvio 2008 101 116 000 euroa
Talousarvio 2009 105 685 000 euroa

Eli näillä mennään tällä hetkellä.

Linkki:
Vantaan valtuuston päättämät talousarviot

Talousarviokirjassa löytyy perusopetus sivistystoimen kohdalta.

Nämä ovat asioita joista valtuusto päättää.

Säästöjä vuonna 1992

Perusopetuksen keskeiset menot ovat henkilöstömenot.

Muuta luku edellisen laman ajalta Vantaalta:

Koulutustoimen talousarvio vuodelle 1993 merkitsi palkkausrahojen vähennystä vuoden 1992 tasoon verrattuna 8,5 %:ia!

Koulutuslautakunnan pöytäkirjassa on maininta siitä, että kaikkien koulujen yhteinen tuntimäärä väheni 5 %.

Katja Kansan Uutisissa

Tämän päivän Kansan Uutiset kannattaa vilkaista. Se onnistuu myös netissä! Siellä on sivulla 7 juttu Vantaan Vasemmistoliiton avauksesta pääkaupunkikeskusteluun. Se perustuu maanantaina jätettyyn valtuustoaloitteeseen.

Takasivun juttu kannattaa ehdottomasti lukea. Siellä on uuden puheenjohtajamme Katja Koivunmaan haastattelu.

Otteita valtuustoaloitteesta

Otteita valtuustaloitteesta; koko aloite edellisessä kirjoituksessa.

Yhteisen yleiskaavan laatiminen on aloitettava yhteistyössä pääkaupunkiseudun asukkaiden kanssa. Yleiskaavaprosessi tulee olla demokraattisessa valvonnassa.

Kritiikkimme pääkaupunkiseudun vapaaehtoisessa yhteistyössä kohdistuu päätöksenteon demokratiavajeeseen, asukkaiden mielipiteiden huonoon kuulemiseen ja sukupuolten välisen tasa-arvonäkökohdan unohtamiseen.

Yli miljoonan ihmisen pääkaupunkiseudulla tämä onnistuu kaksiportaisella päätöksentekojärjestelmällä, jossa seutukunnallisista palveluista kuten liikenteestä ja infrastruktuurista päätetään koko alueen valtuustossa ja lähipalveluista kaupunginosavaltuustoissa.

Toimivin ratkaisu olisi uudistaa koko seudun päätöksentekorakenne.

Ehdotamme, että maailman muilta metropolialueilta kerätään kokemuksia hyödynnettäväksi jatkossa. Tukholman, Kööpenhaminan, Montrealin ja monen muun metropolialueen ratkaisuissa on varmasti paljon opittavaa. Esitämme avointa tarkastelua tulevaisuuden päätöksentekomalleista ja erilaisista kuntarakennevaihtoehdoista.

Aloitteen viimeinen kappale on suoraan Vasemmistoliiton pääkaupunkiseudun valtuustoryhmien puheenvuorosta Korsossa kesäkuussa 2008. Puheenvuoron piti silloin Kari Uotila yhteisen valmistelun perusteella.

Pääkaupunkiseudun päätöksenteko uusiksi

Valtuustoaloite 26.1.2009
Vantaan Vasemmistoliiton valtuustoryhmä

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Vantaa ryhtyy selvittämään pääkaupunkiseudun hallinnon demokratisointia

Kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa on tiedostettu tarve sopia useista seutu-kunnallisista asioista ylikunnallisella tasolla. Kaavoitus, vesi-, ja jätehuolto sekä liikenne järjestetään ylikunnallisen yhteistyön avulla. Myös muista palveluista on erilaisia sopimuksia, joilla pyritään turvaamaan kuntalaisten mahdollisuudet saada palveluja toisista kunnista.

Yhteisen yleiskaavan laatiminen on aloitettava yhteistyössä pääkaupunkiseudun asukkaiden kanssa. Yleiskaavaprosessi tulee olla demokraattisessa valvonnassa.

Joidenkin palveluiden saannissa kuntarajat ovat yhä este. Lisäksi kuntien välinen kilpailu ei tuo parhaita lopputuloksia koko alueen kokonaiskehityksen kannalta. uhkana on, että tilanteen varjolla palvelutuotantoon tuodaan palveluseteli-järjestelmiä, jotka johtavat kuntalaisten nykyistäkin suurempaan eriarvoistumiseen ja palveluiden kustannusten jyrkkään nousuun.

Kritiikkimme pääkaupunkiseudun vapaaehtoisessa yhteistyössä kohdistuu päätöksenteon demokratiavajeeseen, asukkaiden mielipiteiden huonoon kuulemiseen ja sukupuolten välisen tasa-arvonäkökohdan unohtamiseen.

Suomalainen demokraattinen ja avoin hallintokulttuuri ei ulotu ylikunnalliseen sopimiseen ja päätöksentekoon. Usein päätökset tehdään pienessä porukassa muutaman suurimman puolueen edustajien kesken. Valta keskittyy harvoille johtaville poliitikoille kuntalaisten äänestämien valtuustojen sijasta.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän mielestä toimivassa demokratiassa sama taho päättää palveluista, järjestää ne ja kerää niihin rahoituksen verotuksella. Yli miljoonan ihmisen pääkaupunkiseudulla tämä onnistuu kaksiportaisella päätöksenteko-järjestelmällä, jossa seutukunnallisista palveluista kuten liikenteestä ja infrastruktuurista päätetään koko alueen valtuustossa ja lähipalveluista kaupunginosavaltuustoissa.

Palvelut järjestetään tehokkaimmin keskisuurissa kaupungeissa. Riippuen demokratiaselvityksen tuloksista esimerkiksi Vantaa voitaisiin jakaa 2-7 alueeseen, jotka päättäisivät itse lähipalveluistaan kuten päivähoidosta, peruskouluista ja terveysasemista. Syntyvät alueet olisivat kooltaan jopa keskisuuria kaupunkeja isompia.

Toimivin ratkaisu olisi uudistaa koko seudun päätöksentekorakenne. Ehdotamme, että maailman muilta metropolialueilta kerätään kokemuksia hyödynnettäväksi jatkossa. Tukholman, Kööpenhaminan, Montrealin ja monen muun metropolialueen ratkaisuissa on varmasti paljon opittavaa. Esitämme avointa tarkastelua tulevaisuuden päätöksentekomalleista ja erilaisista kuntarakennevaihtoehdoista.

Julkinen graffittien maalauspaikka Vantaalle

Valtuusto antoi lausunnon Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirille Hämeenlinnanväylän (valtatie 3) parantamisen tiesuunnitelmasta välillä Kehä III-Keimola. Lausuntoon oli kirjattuna.

Tien vierelle rakennetaan meluvalli, johon on mahdollisesti tulossa valotaideteoksia. Kyseistä tieosuudesta voisi saada oivallisen sisääntulon Vantaalle. Tässä idea!

Lausunnossa on kirjoitettu:
"Kaupunki ottaa hoitoonsa ja kunnossapitoonsa tiesuunnitelma-alueelle kuuluvat melukaiteet ja -vallit, siltojen keilat- ja alustaluiskat sekä graffitien poiston, viheralueet ja mahdolliset valotaideteokset suunnitelmaselostuksessa esitetyllä tavalla."

Esitin puheenvuorossani sitä, että graffitit ovat myös taidemuoto. Sen vuoksi esitin, että meluvallista osa varattaisiin Vantaan ensimmäiseksi julkiseksi graffittien maalauspaikaksi.

Valtuustossa henkilövalintoja

Kello on jo kahdeksan ja olemme vasta aluetoimikuntien valinnasssa. Kestää. Kokous keskeytettiin pari kertaa, koska ensin vaalilautakuntaan esitettäviä henkilöitä oli liian vaähän. Toinen keskeytys tuli, kun sukupuolijakauma ei ollutkaan lautakunnissa ja aluetoimikunnissa kohdallaan.

Uusi puheenjohtaja Lindtman nuijii kokousta vankalla kädellä eteenpäin.

Itse pääsin vasta nyt raportoimaan. Olemme valmistelleet sähköpostilla ja perinteisesti paperilla neuvottelutauolla valtuustoaloitetta. Se valmistui ajallaan. Siitä vielä tänään lisää blogissani.

Kokoomuksen kunnallissihteeri Kim Zilliacus seilailee valtuuston penkkien välissä tukien uutta porvarillisen ryhmän varapuheenjohtajaa paperien selvittelyssä.

Taukokeskustelut ovat aina hedelmällisiä, niin myös tänään. Kävimme kunnallisen vaikuttamisen periaatteita läpi kahvipöydässä Uppalan, Niikon ja Niemisen kanssa. Valtuustotyössä on tosi tärkeää ennakoiva vaikuttaminen, jos oikeasti haluaa vaikuttaa asioihin.

Kaupunginvaltuuston kokous 26.1.2009 klo 18 alkaen

Kokeilen tänä iltana miten onnistuu suora raportointi kaupunginvaltuuston kokoustunnelmista blogissani. Ensimmäinen kokeilu oli viime viikon maanantaina, jolloin kirjoitin tunnelmia ensimmäisestä istunnosta. Tuolloinhan jaettiin läppärit valtuutetuille.

Tänä iltana kokeillaan sitten, miten ensimmäinen läppärikokous onnistuu.
Illan listaa voit katsella etukäteen Vantaan nettisivuilta.

Jos sinulla on listaan kommentoitavaa, niin kirjoittele kommentteja vaikka kesken kokouksen.

Perussuomalaiset neuvottelukabinetissa

Vantaan valtuusto valitsee huomenna kaupunginhallituksen, lautakunnat ja muut luottamuselimet hoitamaan kaupunkilaisten asioita. Illan aikana asioista neuvoteltiin uusiksi, koska perussuomalaiset ilmoittivat että sopimus paikoista pitää uusia. He vaativat lisäpaikkoja sitoutumattomana keskustan listoilta valitun edustajan loikattua heidän ryhmäänsä.

Neuvottelutuloksen mukaan perussuomalaiset saavat muutaman lisäpaikan siten, että kaupunginhallituksen ja eräiden lautakuntien jäsenmäärää lisätään. Se tietää lisää menoja kuntalaisille.

Jo juoulukuun sopimuksessa nostettiin lautakuntien ja kaupunginhallituksen paikkamääriä suuremmaksi kuin aikaisempana kautena. Se lisäsi porvarilliselle ryhmälle (siis kokoomukselle ja rkp:lle) yhden lisäpaikan jokaiseen luottamuselimeen, vaikka heidän valtuustoryhmän yhteinen koko on tismalleen sama kuin vuoden 2004 vaalien jälkeen. Samalla se takasi sen, että demarit eivät menettäneet luottamushenkilöpaikkoja, vaikka hävisivätkin vaalit reilusti.

Kaupunginvaltuuston johtoon nousee nuori demari, Antti Lindtman.

Vantaan valtuustossa poliittinen sopimus uusiksi

Helsingin Sanomat kertoi, että sitoutumaton valtuutettu Auvinen loikkasi Perussuomalaisiin. Hesarissa hän ilmoitti kokoomuksen sopivimmaksi ryhmäksi. Sinne hän ei kuitenkaan loikannut, koska kokoomuksella on ryhmäkuri.

Valtuustoryhmät olivat sopineet, perussuomalaiset myös, vaalituloksen perusteella luottamustehtävien jaon. Auvisen loikkaamisen jälkeen perussuomalaiset haluavat lisää paikkoja, kuntalaisten äänestystuloksesta riippumatta!

Uutta kulttuuria todella;

Katsotaan kuin käy! Neuvottelut edelleen avoimena!

härdeliä Vantaan valtuustossa

Istun valtuuston ensimmäisessä infotilaisuudessa. Vantaa siirtyy paperittomiin valtuuston kokouksiin. Valtuutettuja odotti tietokoneet pulpetilla, melkoista hämmästelyä. Valtuutettujen käyttötaidot ovat kuten kaikkien suomalaisten. Osa osaa, osa ei, osa menee liian nopeasti, osa tekee samaan aikaan muuta odotellessa etenemistä. "odota vähän, tuliko siihen extra, no niin, ohoi, hei miten tämä menee, hetkinen mikä tän salasana olikaan, hei katso tosta, ihan puhtaasti etunimi sukunimi, onko jo kaikki mukana, pitääkö vaihtaa salasana, perrke.." pöilinää, hälinää,

Valtuustoryhmän puheenjohtaja Kati Tyystjärvi neuvoo valtuutettu Ilmari Heinosta:
- hyvä, sitten ootapas nyt, se avaa, tuolta näät miten se etenee, ota rauhassa, nyt se menee, noin
- mitä nyt?
- se tarjoo suoraan käyttäjätunnuksen, nyt sun pitää muuttaa, vähintään isoja ja pieniä sekä numeroista
- nytte enteriä, voi helekutti, menee harakoille,
- uudestaan, no nyt menee
- huh
- kirjoita nyt muistiin, niin se onnistuu

Saramon Jussi meni nopeasti järjestelmään mukaan, johon Immu sitten toteamaan, että ne nuoret menee tolleen vaan

..

mikrofonit vinkuu ja ohjelma pettää, jengi kyselee toisiltaan ja kouluttajat puhuvat päälle, kukin on menossa missä lieneekään ...
- kuinka usein se pyytää vaihtamaan salasanan, kuuluu huuto

Kaupunginjohtajakin on jalkautunut, hän kulkee tukihenkilönä valtuutettujen keskuudessa. Muut tukihenkilöt pitävät pitävät kiirettä.

Torstaina on saatavissa tukea lisää.

OSa on sähköpostissa, osa blogissa, osa vaihtamassa salasanaa ...

- Sitku te pääsette tälle sivulle, niin te löydätte ...


Mielenkiintoista

Lomalta suoraan loppiaisvastaanotolle

Vantaan loppiaisvastaanotolla

Vantaan loppiaisvastaanotto oli Myyrmäessä Vantaan Energia –areenalla. Olin siellä minäkin, kutsuttuna kuten moni muu!

Tapasin vastaanotolla mm. Timo Soinin. Keskustelu oli mielenkiintoinen. Pohdimme erään toisen keskustelijan ja Soinin kanssa sitä, minkälainen ”tulkintakoodi” ihmisillä on perussuomalaisten politiikan tulkitsemiseksi. Perussuomalaisten puolueelle annetaan leimoja monilla perusteilla, joista osassa varmaan on aihettakin. Mutta puolueen kuva olisi kovin yksipuolinen, jos sitä tulkitaan ainoastaan maahanmuuttajakysymyksen kautta. Perussuomalaiset ovat paljon muuta!

Soinilla on puoluejohtajana varmasti monia haasteita. Nyt puolue toimii monenlaisten intressien kanavana. Mitä kaikkea perussuomalaisten huoneessa sallitaan, mihin kaikkeen puoluetta sallitaan käytettävän? Siinä on Soinille haastetta kerrakseen!

Haasteita on myös kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mäkisellä (kok). Hän unohti avajaispuheessaan kokonaan kuntalaisen arjen. Puhe oli kokoelma talousliturgiaa ja huolta yritysmaailman asioista! Mäkinen oli pääministeri Vanhasen kanssa samaa mieltä tämän vuoden teemasta: Kaikki joukolla kuluttamaan, kaikki joukolla kuluttamaan, … Kaikilla ei ole mahdollisuutta lisätä kuluttamistaan, vaan suu on vedettävä säkkiä myöten entistä tiukemmin.

Tapasin paljon vuosien takaisia tuttuja Itä-Hakkilasta! Oli todella kiva rupatella ja vaihtaa kuulumisia! Totesimme, että hienot ovat jäljet jääneet meille ja meidän lapsukaisillemme, niille tänä vuonna 30 vuotta täyttäville yhteisessä kylässä kasvaneille ihmisille! Aika kultaa muistot, vaikka kuin raaputtaa niin jäljelle jää tosiasia, että arjen yhteisöllisyys syntyi yhdessä tekemällä ja elämällä, milloin koulun jouluaskarteluissa, milloin makaronilaatikkotalkoissa, milloin jalkapallokentän laidalla, kaupassa, kuuntelemalla ja tukemalla toinen toisiamme, tekemällä hyvää ja vapaaehtoisesti!