perjantai 27. helmikuuta 2009

Onko meillä malttia sivistyä?

Kalevala on kansalliseepoksemme ja osa kansakunnan syntyyn käytettyä polttoainetta. Sitä on käytetty kansallisen identiteetin rakentamisessa menestyksellisesti. Mutta mitä on suomalainen identiteetti?

Identiteetti on Stuart Hallin määritelmän mukaan alusta pitäen keksintöä, rakennettua kuvaa ihmisille kansakunnan luomiseksi. Kansakunta tarvitsee oman yhteisen historian, yhteisiä kokemuksia. Kansakunnille on määritelty rajoja aina. Mikä asia nousee määrittelyssä tärkeimmäksi? Maantiede ja kartta, kulttuuri, kieli, raha, lippu ...

Tänään on hyvä kysyä, missä ovat suomalaisen kulttuurin rajat? Historian kuluessa ne ovat muuntuneet ja omaksuneet vaikutteita joka suunnasta. Nykyään median välityksellä meille on rantautunut monenlainen kulttuurien kirjo. Pop-musiikista, urheilulajeihin, kieliin, tapoihin, elämäntyyleihin, kirjallisuuteen, pukeutumiseen, markkinoistumiseen. Yritämme kääntää niitä oman kulttuurimme osaksi kukin omalla tavallaan.

Toisen kulttuurin tulo naapuriin asumaan on ollut keskustelun aiheena erityisesti perussuomalaisten vaalivoiton jälkeen. Keskustelussa on noussut esille myös ruotsinkielisten asema osana suomalaista kulttuuria. Siinäkin näyttää olevan joidenkin ajatuksissa paluu 1920 -luvulle. Toiseuden määrittely 1920-luvulla johti ääri-ilmiöihin. Eduskunnasta pidätettiin lähes kokonainen eduskuntaryhmä ja ruotsinkielisiä syrjittiin avoimesti. 1930 -luku nosti pintaan kansakunnan sisäisen toiseuden voimakkaan määrittämisen, maailmankatsomuksellisen kiihtyvän syrjinnän.

Pitääkö meidän kokea tuo kaikki uudelleen? Osaammeko kohdata tänä päivänä osana jatkuvasti muuttuvaa suomalaista kulttuuria kaikki sen moninaiset säikeet? Osaammeko uudistaa suomalaista kulttuuria entistä vahvemmaksi kaikkien kanssa, jotka asuvat naapureissamme, kaikkien kanssa joiden ihon väri ei ole sama kuin oma, kaikkien kanssa joiden poliittinen mielipide on erilainen kuin oma, kaikkien joiden elämäntavat ovat erilaiset kuin omat?

Kulttuuri on sivistyksen jalostunut muoto. Onko meillä malttia sivistyä?

Ei kommentteja: