Pääkaupunkiseudun päätöksenteko uusiksi

Valtuustoaloite 26.1.2009
Vantaan Vasemmistoliiton valtuustoryhmä

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Vantaa ryhtyy selvittämään pääkaupunkiseudun hallinnon demokratisointia

Kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa on tiedostettu tarve sopia useista seutu-kunnallisista asioista ylikunnallisella tasolla. Kaavoitus, vesi-, ja jätehuolto sekä liikenne järjestetään ylikunnallisen yhteistyön avulla. Myös muista palveluista on erilaisia sopimuksia, joilla pyritään turvaamaan kuntalaisten mahdollisuudet saada palveluja toisista kunnista.

Yhteisen yleiskaavan laatiminen on aloitettava yhteistyössä pääkaupunkiseudun asukkaiden kanssa. Yleiskaavaprosessi tulee olla demokraattisessa valvonnassa.

Joidenkin palveluiden saannissa kuntarajat ovat yhä este. Lisäksi kuntien välinen kilpailu ei tuo parhaita lopputuloksia koko alueen kokonaiskehityksen kannalta. uhkana on, että tilanteen varjolla palvelutuotantoon tuodaan palveluseteli-järjestelmiä, jotka johtavat kuntalaisten nykyistäkin suurempaan eriarvoistumiseen ja palveluiden kustannusten jyrkkään nousuun.

Kritiikkimme pääkaupunkiseudun vapaaehtoisessa yhteistyössä kohdistuu päätöksenteon demokratiavajeeseen, asukkaiden mielipiteiden huonoon kuulemiseen ja sukupuolten välisen tasa-arvonäkökohdan unohtamiseen.

Suomalainen demokraattinen ja avoin hallintokulttuuri ei ulotu ylikunnalliseen sopimiseen ja päätöksentekoon. Usein päätökset tehdään pienessä porukassa muutaman suurimman puolueen edustajien kesken. Valta keskittyy harvoille johtaville poliitikoille kuntalaisten äänestämien valtuustojen sijasta.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän mielestä toimivassa demokratiassa sama taho päättää palveluista, järjestää ne ja kerää niihin rahoituksen verotuksella. Yli miljoonan ihmisen pääkaupunkiseudulla tämä onnistuu kaksiportaisella päätöksenteko-järjestelmällä, jossa seutukunnallisista palveluista kuten liikenteestä ja infrastruktuurista päätetään koko alueen valtuustossa ja lähipalveluista kaupunginosavaltuustoissa.

Palvelut järjestetään tehokkaimmin keskisuurissa kaupungeissa. Riippuen demokratiaselvityksen tuloksista esimerkiksi Vantaa voitaisiin jakaa 2-7 alueeseen, jotka päättäisivät itse lähipalveluistaan kuten päivähoidosta, peruskouluista ja terveysasemista. Syntyvät alueet olisivat kooltaan jopa keskisuuria kaupunkeja isompia.

Toimivin ratkaisu olisi uudistaa koko seudun päätöksentekorakenne. Ehdotamme, että maailman muilta metropolialueilta kerätään kokemuksia hyödynnettäväksi jatkossa. Tukholman, Kööpenhaminan, Montrealin ja monen muun metropolialueen ratkaisuissa on varmasti paljon opittavaa. Esitämme avointa tarkastelua tulevaisuuden päätöksentekomalleista ja erilaisista kuntarakennevaihtoehdoista.